Paljonko me oikeasti maksamme pörssisähköstä? Jos tiiviihkö matka pörssisähkön painotettuun hintaan kiinnostaa, tai excelöintiharjoitus kiinnostaa muuten, saattaa tämä olla mielenkiintoista luettavaa.
Onko meillä Euroopan edullisinta sähköä kuten energiateollisuuden raportti esittää?
Tästä ei löydy siihen suoraan vastausta, mutta jotain pohdintaa sentään. Jos excelöinti kiinnostaa, kannattaa lukea, jos taas ei, tämä voi olla raskasta luettavaa 
Tahdoin vastauksen kysymyksiin:
- Onko kulutuksella painotettu sähkön keskihinta korkeampi vai matalampi, kuin matemaattinen keskihinta jonka näemme uutisotsikoissa?
- Kumpi hinta mediassa esiintyy, koska sen laskentatapaa ei yleensä mainita?
- Onko meillä siis oikeasti halpaa sähköä, vai ei?
Mikä on kulutuspainotettu hinta?
Jos ostamme tänään 1 yksikön jotain hintaan 1€, ja huomenna 2 yksikköä hintaan 2€, meillä on 3 yksikköä tuotetta, joista olemme maksaneet yhteensä 5€. Matemaattinen keskiarvo hinnoille kahtena eri päivänä on (1€+2€) / 2 ajankohtaa = 1,5€. Kulutuspainotettu keskihinta on (1€+2€+2€) / 3 hankintaa = 1,66€ euroa. Ajankohta jolloin ostamme, vaikuttaa siihen mikä on meidän näkökulmastamme todellinen keskihinta kuluttamallemme hyödykkeelle. Keskihinnan siis voi laskea ja siten ilmoittaa monella tavalla, ja se on tässä se tarkastelun ydin.
Hypoteesini
Oikeassa objektiivisessa tutkimuksessa hypoteeseja eli ennakkoasenteita kannattaa välttää. Ne voivat aiheuttaa vinoumia tai puolueellisuutta. Pörssisähköasiakkaana ja puita vimmatusti takkaan viskovana rohkenen kuitenkin esittää muutamat ennakko-oletukset, jotka toimivat motivaattorina pörssisähkön painotetun keskihinnan tutkimiselle.
- Yleisesti esitetyt keskihinnat ovat yksinkertainen matemaattinen keskiarvo vuoden kaikista hinnoista, jossa ei huomioida sähkön kulutusta.
- Kulutuspainotettu keskihinta on matemaattista keskihintaa korkeampi.
- Sähkön hinnoittelumme tasosta en esitä ennakko-olettamaa, tai usko sen poikkeavan kovin paljon uutisoudusta.
Luvut pöytään
Kuva on valitettavasi aika pieni. Voit zoomata sitä, tai avata sen uuteen ikkunaan. Jos tahdot itse tutkia taulukkoa excelinä, voit ladata lähdeaineistona toimivan excel -tiedoston allaolevasta linkistä:
Miten laskettiin ja millä datalla?
Kuvan taulukkoon on haettu Fingridin avoimen datan portaalista kulutustiedot ja Porssisahko.net palvelusta hintatiedot. Nämä on yhdistetty excelissä, ja laskettu kunkin mittaushistorian tunnin kokonaiskulutuksen hinta (kulutus*hinta), sekä lisätty muutama sarake kuten vuosi ja kuukausi analyysiä helpottamaan. Lyhyellä pivotoinnilla voidaan laskea kulutuspainotettu keskihinta, eli kuukauden kulutuksen kustannus / kuukauden kulutus = kuukauden kulutuspainotettu keskihinta.
Yksinkertainen asia vaikeasti selitettynä
Painotettua kulutuksen keskiarvoa voi lähestyä kunkin ajankohdan hinnan painoarvona.
Vweighted = (V1*W1+Vn+*Wn) / Wtotal, jossa V1….n = value eli hinta ajankohtana, W1…n painokerroin eli kulutus ajankohtana, Vweighted kulutuspainotettu keskihinta, ja Wtotal kaikkien painokerrointen summa, eli tarkastelujakson kokonaiskulutus.Tämän laskimme taulukkoon jokaiselle mittauspisteelle eli tunnille.
Vertailua energiateollisuuden sähkävuosi 2025 raporttiin
Energiateollisuuden raportissa vuoden 2025 kulutus on 85 TWh, kun Fingridin tilastossa 50,44 TWh. Otaksun, että kulutuspaikan mukaan jaotteleva Fingridin tilasto ei sisällä teollisuutta, vaan ainoastaan kuluttaja- ja yritysliittymät, eikä teollisuuden omaa tuotantoa. Pivot -taulukosta laskettu 50,44 TWh täsmää Fingridin raakadasta laskettuun summaan, joka eliminoi virheen mahdollisuuden excelöinnissä. Tavoite on katsoa asiaa erityisesti yksityisasiakkaan näkökulmasta, joten keskitytään yritys- ja yksityisliittymiin, mutta tiedostetaan kuitenkin tämä ero ja sen todennäköinen syy valistuneella arvauksella. Fingridin dataa pidän lähtökohtaisesti luotettavana lähteenä. Porssisahko.net ei ole minulle tuttu, mutta sen verollisena ilmoitetut lukemat täsmäävät vertailussa muihin datalähteisiin.
Miten lukea taulukon kuvaa
Kuvassa hinnat ovat sentteinä, ja kulutukset KWh. Pivot -taulukon viereen on laskettu yksityis- ja yritysliittymien sekä kokonaisuuden painotetut energian hinnat, painotetun hinnan erotus ajankohdan matemaattiseen keskihintaan sentteinä, sekä ero prosentteina.
Johtopäätökset
- Koko 2023-q3 – 2026-01-29 välillä sähkön kulutuspainotettu hinta on ollut 12,2 % korkeampi kuin matemaattinen keskihinta. Yksityisille peräti 16,6 %.
- Kuukausitason tarkastelussa (kuukauden keskihinta vs painotettu keskihinta) sähkö on painotettuna keskimäärin 3,3 % kalliimpaa yksityiselle, ja 6,2 % kalliimpaa yrityskuluttajalle. Ero selittynee säätömahdollisuudella: yritys ei voi päättää milloin asiakas vaatii palvelua tai kone käy, mutta kotitaloudessa voidaan kulutusta todennäköisesti optimoida joustavammin. Tilasto ei erittele sopimustyyppiä, joten ero voi pörssisähköasiakkailla olla suurempikin. Huomaa, että tässä kulutuspainotettua hintaa verrataan kuukauden keskihintaan, ja koko jaksolla koko jakson keskihintaan.
- Sähkön hinta on Energiateollisuuden raportissa 2025 keskimäärin 40€/MWh, eli 4snt/KWh. Excelin hinta 2025 on 50,85€/MWh, joka verottomaksi muutettuna on ~40,51€/MWh. Tästä voi päätellä, että Energiateollisuus siis ilmoittaa tilastossaan vuoden keskiarvohinnan painottamattomana ja verottomana. Pieni jäänyt ero saattaa johtua tilastojen tarkentumisesta tai pyöristyseroista. Voimme todeta, että laskelmamme on edelleen ns. kartalla.
- Kulutuspainotettu hinta on vuoden 2025 aikana ollut 7,4 % korkeampi. Kulutuspainotettu 2025 keskihinta on verollisena ~54,60€/MWh, tai verottomana ~43,50€/MWh.
- Oman painotetun keskihinnan lasket helpoiten jakamalla sähkölaskusi sähkön myynnin hinnan kokonaiskulutuksellasi. Se on suoraan painotettu keskihinta. Muista vähentää marginaali, jos vertaat lukua ilmoitettuihin pörssihintoihin.
Vastaukset alun kysymyksiin
- 1.) Onko kulutuksella painotettu sähkön keskihinta korkeampi vai matalampi, kuin matemaattinen keskihinta jonka näemme uutisotsikoissa?
Kulutuspainotettu keskihinta on kohtuullisella varmuudella aina korkeampi, kuin matemaattinen keskihinta. Taulukossa on muutamia kuukausia, kuten kuluva tammikuu, jossa yksityiset käyttöpaikat säätävät kulutustaan vimmatusti ja onnistuvat, mutta pääosin me maksamme matemaattista keskihintaa korkeampaa hintaa, koska korkeat hinnat painottuvat samoihin hetkiin jolloin kulutustakin on paljon. - 2.) Kumpi hinta mediassa esiintyy, koska sen laskentatapaa ei yleensä mainita?
Yleistäen tähän ei voi vastata. Energiateollisuus näyttäisi rapotissaan ilmoittavan matemaattisen keskihinnan. Media puolestaan tehnee yleensä – ellei erikseen ole toisin mainittu – journalismia raportoitujen lukujen valossa, kuten sen kuuluukin. Näin mediassa voisi olettaa esitettävän matemaattisen keskhinnan. - Onko meillä oikeasti halpaa sähköä, vai ei?
Energiateollisuuden raportin mukaan näyttäisi siltä, että sähkömme on edelleen muuhun Eurooppaan verrattuna kohtuullisen hintaista, vaikka kulutuspainotettu keskihintamme onkin vähän korkeampi. Tarkka vertailu vaatisi vastaavan laskelman tekemistä kaikille maille.
Disclaimer
Tämä oli iltapäivän excelöintiharjoitus, jonka tuloksia kannattaa pitää korkeintaan viitteellisinä. Tilastossa esiintynee kaikenlaisia pieniä epätarkkuuksia, kuten talvi- ja kesäaikaan siirtymisiä ja muita ”patterin väliin tippuneita” datapisteitä. Sen tarkoitus ei ole tarjota absoluuttista faktaa ja viiden desimaalin tarkkuutta kaikkiin lukuihin, vaan valistunut riittävän tarkkuuden pika-arvaus alussa esitettyihin kysymyksiin, ja siten ajatuksen siemen asiasta kiinnostuneelle.
Lämmintä viikonloppua!
– Willem
Lähteet
- Fingrid, Kulutustiedot: https://data.fingrid.fi/data?datasets=358
- Porssisahko.net, Spot-tiedot: https://porssisahko.net/tilastot
- Energiateollisuus, Sähkövuosi 2025: https://energia.fi/wp…/uploads/2026/01/Sahkovuosi-2025.pdf
- Kaikki tiedot haettu 31.1.2026.